Tosiaan tuo isäntä on nyt pentua kouluttanut päivisin ja minä en juurikaan osallistu. Tietysti silloin kun on aikaa ja jaksamista niin yritän opettaa käskyjä ja sääntöjä opettaa kummatkin. Eilen käytiin ulkona ja narussa kävely onnistui hienosti! Eli ei vedä ja jos naru kiristyy niin pysähtyy ja myös aika usein kääntyy katsomaan meitä. Silloin kehutaan ja jatketaan matkaa. Ongelmana on kylmä ilma. Vaikka pennulla on vaate päällä, ei meinaa edes malttaa olla niin kauaa ulkona että saisi kakittua. Ja aina hytistään.

Viikonloppuna olisi tarkoitus lähteä johonkin maastoon lyhyille noin 10 minuutin kävelylenkeille pennun kanssa. Tarkoituksena olisi saada pentu pysyttelemään ihan meidän lähellä ja opettaa se seuraamaan missä omistajat kulkee. Eli mielellään metsässä, jossa ei ole polkuja niin pentu ei voi arvata minne seuraavaksi käännytään. Kauas ei kannata juosta, koska omistajat saattaa lähteäkin toiseen suuntaan ja sitten tulee surku. Tämän kun saisi opetettua ja samalla voisi sitten luoksetuloakin harjoitella. Nyt se luonnistuu kyllä sisällä, mutta ei ulkona.

Istuminen tosiaan onnistuu aika usein, mutta pentu ei jaksa keskittyä ja alkaa heti namun syötyään touhuta omiaan. Ulkona tuokaan ei vielä toimi, mutta eipä se näin pian ole tarpeellistakaan. Tärkeintä on nyt totuttaa yksinoloon, jota eilen taas harjoiteltiin usein. Ollaan menty vähän takapakkia eli kovin kauaksi aikaa ei voi jättää aitaukseen. Yleensä pentu kannattaa laittaa aitaukseensa, kun se on vähän väsynyt ja antaa oma lelu. Jos alkaa käydä levottomaksi, nostetaan se heti pois. Jos on hiljaa ja kunnolla niin kehutaan paljon ja mennään silittelemään. Liikutaan olohuoneessa edes takaisin ja jos pentu alkaa ulista, ei kiinnitetä siihen mitään huomiota. Mutta kauan aikaa se ei ulisematta pentuaitauksessa ole, paitsi nukkuessaan. Aitauksessa on sen oma häkki, jota pitää turvapaikkanaan. Siellä tykkää kyllä nukkua ja järsiä omia lelujaan. Mutta hirveästi haluaisi olla meidän lähellä koko ajan.

Eilen vahdin pentua yksin kolme tuntia. Meno oli koko ajan hirmuista ja tunnin sisällä piti kaksi kertaa käydä ulkonakin. Tarkoitus oli kuvata pentua leikkimässä, mutta kameraa ei tietysti löytynyt mistään eikä sitä ehtinyt siinä etsiä. On se kyllä aika homma juosta koko ajan perässä katsomassa, ettei se taas pissaa. Ja sitten jos meinaa pissata niin pitää juosta ovelle, pukea itselle takki ja kengät päälle ja pennullekin oma vaate, ottaa avaimet ja kakkapussi mielellään laskematta pentua lattialle, ettei pissaa eteiseen. Sitten kolmannesta kerroksesta pentua kantaen ulos. Ja ihan kerrostalon sisäpihalle ei viitsi antaa pissata tai kakkia, joten pentu pitää kantaa vähän matkan päähän.

Pentu alkoi parin tunnin jälkeen jo väsyä, mutta ei suostunut nukkumaan muuta kuin ihan mun jalkojen juuressa. Itsellä olisi tietysti ollut tekemistä enkä kauaa samassa paikassa voinut olla, joten pentukaan ei sitten nukkunut. Menin suihkuun ja otin pennun kylppäriin mukaan sulkien oven, ettei sillä välin tekisi mitään tuhmuuksia. Pentu säikähti tuota minun suihkussa käyntiä tai ehkä enemmänkin sitä, ettei voinut tulla sinne suihkuun mukaan (vesi oli inhottavaa!). Ulisi ja yritti koko ajan lähestyä ja tulla kiehnäämään jalkoihin. Tuotakin pitää siis vielä opettaa.

Kissat pysyttelee pennusta turvallisen matkan päässä varsinkin nyt kun pentu on alkanut temmeltää enemmän. Sitten kun pentu rauhoittuu, uskaltaa molemmat tulla katsomaan sen touhuja. Ja selvästi molempia kiinnostaa. Pennun leikit vaan on vähän rajuja kissojen makuun, joten ainakin Essi antaa käpälästä.