Kapil kasvaa oikein silmissä! Esimerkiksi Anrista ei sillä tavalla ole huomannut sen kasvamista, yhtäkkiä vaan havahtuu että sehän on jo melkein täysikasvuinen. Koiranpennun kasvu on kuitenkin niin hurjaa, että sen huomaa itsekin vaikka näkee sitä joka päivä. Enää pentu ei mahdu saunan oven alitse eikä mönkimään sohvan alle.

Harjoittelua jatketaan. Rappusten kiipeäminen onnistuu jo tosi hyvin ja vauhdilla. Vielä pitäisi harjoitella vieressä kävelyä, myös niissä rapuissa.

Ollaan pyritty laittamaan koira istumaan aina ennen oven aukaisua. Saa niin kuin siitä istumisesta palkinnoksi oven auki. Joittenkin ovien edessä onnistuu hyvin (ulkona, kun on kylmää ja pentu haluaa äkkiä sisälle), mutta joissakin ovissa menee tosi kauan, että päästään eteenpäin.

Eilen lisäsin harjoituksen vaikeutta. Pennun piti pysyä istumassa silloinkin, kun avasin ovea hitaasti raolleen. Eihän se tietenkään kovin hyvin onnistunut, ponkaisi aina ylös ja oli jo puoliksi menossa sisään. Laitoin oven nenän edestä kiinni ja käskin uudestaan istumaan. Pentu alkoi uikuttaa ja lopuksi haukkua, joten lopetin harjoituksen siihen, että pentu istui nätisti paikallaan oven avautuessa puoliksi ja sanoin sitten "vapaa". Sisälle tultaessa pennulta otetaan vaatteet ja kaulapanta pois. Pentu saa lähteä eteisestä vasta luvan saatuaan. Yleensä olen käskenyt istumaan ja pysymään paikallaan vähän aikaa (pidättelee samalla käsillä).

Yksinoloa ollaan pyritty nyt harjoittelemaan enemmän. Pentu on ollut tosi paljon omassa aitauksessaan. Palkinnoksi rauhallisuudesta ja hiljaisuudesta pentu pääsee silloin tällöin pois. Uikuttaahan se vieläkin, mutta ei enää niin paljon. Jos lähdetään huoneesta pois, tullaan takaisin vasta kun uikutus loppuu hetkeksi.