Tuli eilen kommenttia tuosta ulkoilusta. Aluksi en tosiaan uskaltanut päästää kissoja ulos edes kotona maalla, mutta sitten kokeilin ja eihän Essi kauas lähtenyt. Anri on niin arka ja ihan täysi sisäkissa, ettei ole mitään pelkoa, että se karkaisi. Tietysti täytyy ottaa huomioon, että se vaikka säikähtäisi jotain ja lähtisi juoksemaan jonnekin. Toisaalta olen opettanut molemmille kissoille "Tule"-kutsun, joten osaavat tulla silloin kun kutsun niitä. Ja Anri kyllä suunnistaisi sisälle turvaan. Samoin Essi. Se tuli huomattua, kun kaverikoirat vähän innostui jahtaamaan Essiä. Paimensivat kissan kiltisti takaisin sisälle. Vaikka Essi kyllä osasi antaa takaisinkin. Sitä ei mitkään koirat komenna! :)

Vaasassa huomasin, että Essi tuli kyllä tosi kiltisti takaisin sisälle, kun kävin huutelemassa sitä. Eikä lähtenyt kauas takaovesta. Autotielle taisi olla matkaa ainakin sata metriä ja sekin vastakkaisessa suunnassa, joten en pelännyt, että olisi sinne asti lähtenyt seikkailemaan. Liikkui noin 20 metrin päässä ovesta. Ja enemmän kiinnosti metsä ja kärpäset, tuskin haluaisi mennä kovia ääniä kohti kun lähellä on lintuja ja kärpäsiä. :)

Mutta joka tapauksessa täytyy tuota ulkoilua valvoa. Essi tykkää ulkoilusta ihan tosissaan, maalta kun on lähtöisin. Saattaa olla, että laajentaa tutkimisaluetta ja sitten täytyy jatkossa pitää ulkona aina kytkettynä. Kaupungissa en kyllä uskaltaisi pitää kissoja vapaana, vaikka olenkin usein nähnyt naapureiden kissoja kuljeskelemassa. Tampereella käyskennellään aina valjaissa!