Kapil ymmärtää jo naksuttimen aika hyvin. Istuakin se jo osaa! Oliskohan tuota harjoiteltu jo kasvattajan luona, tai sitten se on oppinut sen muilta koirilta. Pentua on helppoa kouluttaa, kun se on niin rauhallinen eikä vöyhötä. Luoksekin yleensä tulee, kun kutsuu nimeltä. Eilen jo vähän kokeiltiin talutinta, mutta sitä täytyy vielä harjoitella. Onneksi ei vapaana ollessaan lähde meistä kovin kauas. Maahan osaa mennä makupalan perässä.

Yritetään nyt totuttaa pentua olemaan pentuaitauksessaan välillä lyhyitä aikoja yksin. Naapurisovun kannalta on ehkä parasta laittaa rappukäytävään varoituslappu mahdollisista äänihaitoista. :) Nukkuessaanhan tuon voi jättää noin puoleksi tunniksi kokonaan yksin, mutta hereillä alkaa aika nopeasti huutaa kun mennään toiseen huoneeseen. Naksutinta voisi tässäkin käyttää apuna.

Kissat alkaa olla koiraan jo tottuneita. Anrikin kävi eilen haistelemassa pennun häkin luona, vaikka pentu oli täysin hereillä! Muutenkin Anria kovasti kiinnostaa tuo uusi kaveri. Ensin pitää juosta saunaan karkuun, minne pentu ei pääse. Sitten kun pentu kyllästyy ja lähtee kylppäristä pois, Anri juoksee heti sen perään. :) Koira tulee siis kissojen kanssa paremmin toimeen, mitä kissat ensi alkuun toistensa kanssa.

Isäntä vaan meinaa olla vähän laiska nousemaan aamuisin ylös klo 6. Pentu pitäisi kantaa heti samalla minuutilla ulos sen herättyä (ja kyllä muuten mainitsin asiasta aamulla kun näin pennun heräilevän), mutta eihän tuo rotjake saa itseään niin nopeasti sohvalta (nukkuu nyt alussa siinä pennun lähellä). Joten tänä aamuna pentu ensin pissasi lattialle (onneksi sentään vessaan) ja isännän siivotessa kävi sitten vielä kakallakin. Oli pakko sanoa, että mitä minä sanoin. Ehkä täytyy tästä lähtien herätä 15 minuuttia aikaisemmin, jotta ehtii itse käyttää pentua ulkona ennen töihin lähtöä.